Hyvää ystävänpäivää!

Miian mietteitä

Puhe Eläkeläisyhdistysten yhteistoimikunnan ja Riihimäen kaupungin järjestämässä Ystävänpäiväjuhlassa Harjurinteen koululla 14.2.2020.

Arvoisa juhlaväki! 

Ilo olla täällä teidän kanssanne viettämässä ystävänpäivää. 

Suomessa ystävänpäivän vietto on aika uusi tapa, mutta meillä kaikilla tässä salissa taitaa olla jo joitain muistoja tähän liittyen.

Vaikka ystävänpäivä on iloinen juhla, me tiedämme, ettei se välttämättä ole tätä kaikille. Sanotaan, että ihmistä ei ole luotu olemaan yksin – ainakaan vastoin tahtoaan. Jollei hän saa turvaa ja palkintoa ihmissuhteista, elimistö reagoi tavoilla, jotka heikentävät terveyttä ja jopa lisäävät kuolemanriskiä. Yksinäisyyden terveyshaittoihin on herätty viime vuosina yhä laajemmin Suomessakin. Tutkijat ovat varoittaneet sen olevan pian suurempi terveysriski kuin ylipaino. Vastapainona tälle erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteisöllisyydellä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen. Kunta voi olla myös osana luomassa yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta. Tämä on nostettu myös Riihimäen vahvasti esiin myös kaupungin strategiassa. 

Sanotaan myös, että Suomi on erilaisten yhdistysten luvattu maa. Kansalaistoiminta ja järjestötoiminta ovat kaikissa maissa luonnollinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Ne muodostavat Suomessa volyymiltaan ja merkitykseltään kansalaisyhteiskunnan ytimen. Me kaikki tässä salissa tiedämme, kuinka tärkeä rooli tällä kaikella on yksilöiden hyvinvoinnille sekä kuinka se synnyttää yhteisöllisyyden tunteen. Tästä syystä muutoksienkin kourissa, Riihimäki pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla voidaan mm. tukea erilaisten yhteisöjen, yhdistyksien ja vapaan sivistystyön toimintaa. 

Kaupunki on kysellyt aktiivisesti kuntalaisten mielipiteitä viime vuosina erilaisilla tavoilla. Useammassa yhteydessä eri-ikäiset ja eritaustaiset kuntalaiset ovat toivoneet kaupungilta kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Osa tähän tähtäävää työtä on esimerkiksi yleisen viihtyvyyden parantaminen, julkisen taiteen tuominen vahvemmin kaupunkikuvaan, puistojen kunnostaminen tai vaikkapa suunniteltu kirjaston uudistaminen, jolloin kirjastosta muodostuisi entistä monipuolisempi eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikka. 

Kuten tämäkin juhla osoittaa, Riihimäki tehdään yhdessä eri ihmisten, yhteisöjen ja toimijoiden kesken. Riihimäen kaupungin vision mukaan tulevaisuus syntyy kohtaamisista ja sen toteutumiseen tarvitaan myös tällaisia ystävänpäivän tapahtumia. Kaupunki haluaakin panostaa erilaisiin kaikille avoimiin tapahtumiin ja juhliin, joita teemme yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tänä vuonna meillä on erityisesti kaksi suurta syytä juhlia yhdessä monin eri tavoin; Riihimäki sai kaupunkioikeudet 60 vuotta sitten ja Riihimäki-Pietari-rata täyttää 150 vuotta. Ensi tiistaina juhlimme yhdessä keskuspuiston uuta nimeä ja paljastamme Jukka Jalosen kunniaksi tehdyn taideteoksen. Toivottavasti näen teistä mahdollisimman monen myös siellä. 

Juhlahumun keskellä, samaan aikaan Suomen kuntia ravisuttelee ennennäkemättömät haasteet. Eilen julkaistussa Valtiovarainministeriön selvityksessä kuvataan, kuinka kuntien talousvaikeudet konkretisoituvat 2020-luvulla. Selvityksen mukaan väestöllisen huoltosuhteen heikentyessä aina 2030-luvun alkuun saakka, on hyvin todennäköistä, että talouden haasteet tulevat enemmänkin lisääntymään kuin vähentymään. Riihimäen taloudellinen tilanne on saatu vakaammalle pohjalle viime vuosien kovan työn tuloksena, mutta tulevaisuuden haasteet pakottavat kaikki Suomen kunnat, myös Riihimäen pohtimaan uudelleen kaikkea kaupungin toimintaa. 

Me kuitenkin uskomme siihen, että uudistumalla rohkeasti ja ripeästi voimme selvitä tulevaisuuden haasteista ja säilyttää, mutta myös parantaa palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Se saattaa tarkoittaa sitä, että joudumme luopumaan jostakin, mutta me emme halua sen tarkoittavan sitä, ettei mitään parempaa tai ehkäpä jotain täysin uutta voisi tulla tilalle. Tämä on myös elinehto kaupungin elinvoimaisuudelle. Tähän ei pysty kukaan yksin, vaan myös siihen tarvitsemme koko kaupungin, kaupunkilaiset sekä eri toimijat mukaan ja me uskomme siihen, että myös haasteista selvitään yhdessä. 

Toivon, että tulevaisuuden Riihimäki on kaupunki, joka elää ja hengittää vahvasti yhteisönä. Näiden eurojen laskemisen keskellä on lohdullista todeta se, että usein ne kaikkein tärkeimmät asiat eivät maksa mitään. Kaupunki, joka on avoin ja johon jokainen voi kokea olevansa tervetullut juuri sellaisena kuin on, ei voi muodostua vai rahalla, vaan se tehdään yhdessä muilla tavoilla. Ystävyyden ohella jokainen meistä voi olla toiselle ihmiselle päivän pelastus olemalla ystävällinen ja osoittaa välittävänsä. Jo pienellä eleellä, katseella tai kauniilla sanoilla voi vaikuttaa ympärillä olevaan ilmapiiriin. Olkaamme siis ystävällisiä toisillemme.

Kaupungin puolesta haluan kiittää teitä kaikkia siitä arvokkaasta työstä, jota teette päivittäin meidän kaupungin ja koko sen yhteisön eteen. 

Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille kaupungin puolesta oikein hyvää ystävänpäivää sekä ihania juhlia.

Kiitos.