Hämeen Demarinaiset järjestivät Riihimäellä syyskokouksen sekä samalla juhlistettiin Hämeen Demarinaisten 85-vuotista taivalta sekä Demarinaisten 125-vuotista historiaa. Minulla oli ilo ja kunnia tuoda juhlaan Riihimäen kaupungin tervehdys. Alla on tilaisuudessa pitämäni puhe. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisat hämäläiset demarinaiset,

Olen todella iloinen, että olette tänään kokoontuneet tänne Riihimäelle juhlistamaan tärkeää päivää. Riihimäki on kulttuurikaupunki, ja tänään saatte maistiaisen sen yhdestä helmestä. Nuorisoteatterin lisäksi en malta nolla mainitsematta Riihimäkeä lasikaupunkina, joka näkyy myös täällä Herajoen työväentalolla lasitaiteena. Suomen Lasimuseon viitoittamana olemme viime vuosina määrätietoisesti vahvistaneet tätä brändiä sekä näkyvyyttämme kotimaassa että kansainvälisesti.

Kuten me tässä salissa tiedämme, kunnilla on merkittävä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Sen sijaan, että kertoisin teille kaupungin strategiasta tai esittelisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmia, haluan nostaa muutaman asian, joiden toivon jäävän teille mieleen.

Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus nousi valtakunnallisesti lähes 45 prosenttiin, ja Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla naisia valittiin jo yli puolet valtuutetuista. Riihimäellä valtuustoon valittiin 43 jäsentä, joista 30 on naisia – neljä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Näin ollen 69,8 % riihimäkeläisistä valtuutetuista on naisia, mikä nostaa meidät siihen 67 kunnan joukkoon, jossa naisten osuus ylittää puolet. Se on luku, josta voimme olla ylpeitä.

Riihimäen tärkein arvo minulle on aina ollut rohkeus. Rohkeus katsoa tulevaisuuteen, tehdä valintoja, jotka eivät aina ole helpoimpia, ja rakentaa maailmaa siten, että jokaisella on paikka ja oikeus osallistua. Ja tästä rohkeudesta haluan nostaa yhden esimerkin, joka liittyy sekä tasa-arvoon että tulevaisuuden osaamiseen. Me Riihimäellä olemme tehneet kunnianhimoisen päätöksen: me opetamme robotiikkaa varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluopintoihin saakka. Olemme tässä edelläkävijä Suomessa.

Emme tee tätä teknologian vuoksi, vaan ihmisten vuoksi. Me näemme sen erittäin tärkeänä, koska maailma teknologisoituu koko ajan, halusimmepa me sitä tai emme. Robotiikka ei meillä ole vain koneita ja koodeja, vaan väline avata ovia, vahvistaa itsetuntoa ja antaa nuorille kokemuksen siitä, että tulevaisuuden teknologiaan voi vaikuttaa. Nyt ja tulevaisuudessa meidän on tehtävä päätöksiä sen suhteen, minkälainen rooli teknologialle annetaan. Siihen keskusteluun on voi ottaa osaa helpommin, kun on ymmärrystä ja tietoa. Haluamme lasten tietävän, että teknologiasta huolimatta, ihminen on se, joka tekee päätökset.

Kun lapsi saa jo varhain mahdollisuuden kokeilla, tutkia ja oivaltaa, syntyy teknologista itsevarmuutta ja ennakkoluuloton asenne uutta kohtaan. Perusopetuksessa robotiikan avulla opitaan suunnittelua, ohjelmointia ja ongelmanratkaisua tavalla, joka on luovaa, käytännöllistä ja innostavaa. Toisen asteen ja korkeakoulujen kautta polku johtaa sujuvasti työelämään – ja tulevaisuuden ammatteihin, joita ei vielä edes ole keksitty.

Teknologian-alan tasa-arvossa ei ole kyse vain siitä, onko vaikkapa naisia ja miehiä alalla yhtä paljon töissä. Kyse on laajemmasta asiasta. Jos teknologian kehittäjien joukossa on vain miehiä, voi se helposti johtaa siihen, että teknologia palvelee paremmin miehiä kuin naisia. Esimerkiksi tekoälyä kehittäessä puheentunnistusohjelmissa prototyyppikäyttäjän ääni voi olla keskiverto miehen ääni, jolloin naisten ääni jää vähemmälle huomiolle. Kun naisia on mukana kehityksessä, teknologia monipuolistuu ja palvelee meitä kaikkia.

Sanon tämän myös henkilökohtaisella tasolla. Minulle tämä työ on tärkeää, koska olin itse se tyttö, jota kiinnostivat koneet, vempeleet ja teknologia jo silloin, kun se ei ollut itsestään selvä polku tytölle. Tiedän, miltä tuntuu olla innostunut jostakin, johon ei välttämättä odoteta sinun tarttuvan – ja tiedän myös, miten paljon kannustuksella ja mahdollisuuksilla on merkitystä.

Siksi olen erityisen iloinen siitä, että tytöt ovat tänään vahvasti mukana tällä meidän robotiikan polulla. He ovat löytäneet väylän teknologian pariin, ottaneet rohkeasti tilaa ja näyttäneet, että robotiikka ja teknologia kuuluvat kaikille ja myös osallistuvat rohkeasti robotiikkakisoihin. Tällä työllä puramme ennakkoasenteita ja rakennamme tasa-arvoa konkreettisella tavalla – yksi innostunut lapsi ja nuori kerrallaan. Näin rakennamme Riihimäestä kaupunkia, jossa rohkeus ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä

Näillä sanoilla haluan kaupungin puolesta lämpimästi onnitella ja kiittää Hämeen demarinaisia 85 vuoden ja Demarinaisia 125 vuoden tasa-arvotyöstä ja toivotan teille onnea ja menestystä tuleville vuosille tässä tärkeässä työssä. Päätän puheeni kaupunkistrategian ehkä tärkeimpään lauseeseen, joka toivottavasti toimii meillä kaikilla ohjenuorana myös tulevaisuudessa: muutamme maailmaa -hauskuutta unohtamatta!