Tapani Hellstén ja minä kirjoitimme yhdessä vastineen Hämeen Sanomissa olleeseen kirjoitukseen, jossa perättiin totuuksia korulauseiden perään. Hyvinvointialueen talous on puhututtanut koko valtuustokauden. Alla oleva kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomissa 7.3.2025.

Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuus liittyy tehtyyn uudistukseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisisestä. Alijäämien kattamisvelvollisuus tarkoittaa, että alueet ovat vastuussa taloudellisesta tasapainosta ja niiden on kyettävä kattamaan mahdolliset alijäämät lain edellyttämässä aikataulussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hyvinvointialueella on taloudellisia vaikeuksia – alijäämää, sen on löydettävä keinoja sen kattamiseksi.  Lainsäädännössä hyvinvointialueille on annettu aikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2026 loppuun. Lainsäädäntö ei muutu, vaikka aluevaltuustossa tekisi millaisia esityksiä, päätäntävalta tässä asiassa on Orpon hallituksella. 

Alijäämien kattaminen voi tapahtua esimerkiksi palveluiden tehostamisella, kustannusten vähentämisellä tai lisärahoituksen hakemisella valtiolta.  Näitä ratkaisuja on myös OmaHämeen hyvinvointialueella jouduttu tekemään. Osa poliittisista ryhmistä on kantanut vastuuta ja etsinyt ratkaisuja haastavassa tilanteessa, toiset taas ovat tehneet esityksiä useista lisäyksistä, jotka olisivat edelleen lisänneet jo syntyneitä alijäämiä. 

Alueilla on myös velvollisuus laatia taloussuunnitelmat ja seurata talouden kehitystä, jotta alijäämät voidaan kattaa.  Jotta hyvinvointialueet voivat tarjota laadukkaat ja kestävät palvelut asukkailleen tulee talouden olla suunnitelmallista ja hallittua. OmaHämeen vuoden 2024 tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu, mutta ennakkoon on arvioitu, että alijäämä tulee olemaan lähes 50 miljoonaa euroa. Alijäämää kertyi, vaikka vaikeita päätöksiä on tehty.  

Päättäjinä olemme olleet hyvin tietoisia siitä, että päätöksiä tehdessä niiden tulee kestään tarkastelu myös kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi päätöksiä on kohdennettu ei-lakisääteisiin palveluihin, jotka myös ovat tärkeä osa hyvinvointipalveluja. Tämän lisäksi monia uusia palveluita on kehitetty ja tärkeistä palveluista, kuten hoitotakuun toteuttamisesta on haluttu pitää kiinni, vaikka lainsäädäntöä on muutettu.

Tasapainottamisen aikataulu on kunnianhimoinen ja mekin olisimme toivoneet, että maan hallitus olisi aikataulua pidentänyt.  Vaikka näin olisi tapahtunutkin niin tasapainottamista olisi jouduttu tekemään joka tapauksessa ja joudutaan tekemään vielä jatkossakin. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on väestöpohjaltaan pieni alue. Näillä päätöksillä toivomme myös sitä, että hyvinvointialueemme tulee säilymään jatkossakin. Olemme olleet valmiita itse tekemään ratkaisuja emme jääneet odottamaan, että joku muu tulisi niitä tekemään meidän puolestamme.  Hyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen turva on myös vakaa talous.

Äänestäjien olisi varmaan hyvä myös tietää miten lisäyksiä tehneet ryhmät olisi tämän tasapainottamisen tehneet – vai olisivatko tehneet?

Tapani Hellstén

aluehallituksen jäsen

aluevaltuutettu

Miia Nahkuri

integraatiovaliokunnan puheenjohtaja

aluevaltuutettu