Tällä viikolla oli ilo vierailla Brysselissä Länsi-Suomen maakuntahallituksien jäsenten kanssa.

Antoisat päivät osoittivat jälleen, että yhteistyössä on voimaa. Seminaarin aikana sain tuoda Kanta-Hämeen terveiset seminaariväelle sekä Euroopan parlamentin jäsenille (Miapetra Kumpula-Natrille, Mauri Pekkariselle ja Henna Virkkuselle) vihreän siirtymän ja digitaalisuuden osalta.

Alla on pitämäni puheenvuoro:

”Aivan aluksi haluan ääneen todeta, että on hienoa, että nämä on jo hyvän aikaa tunnistettu tulevaisuuden kannalta yhteisiksi, välttämättömiksi teemoiksi ja uudistusten painopisteiksi Euroopassa. Kuten Euroopassa, meillä Suomessa sekä myös Kanta-Hämeessä nämä nähdään suurina mahdollisuuksina. Meiltä Kanta-Hämeestä löytyy näkemyksiä ja osaamista aina monipuolisesta energiatuotannosta luontomatkailun edistämiseen, mutta keskityn nyt tässä muutamiin nostoihin. 

Vihreä siirtymä edellyttää liikkumisen muuttamista kestäväksi ja näin rautatiekaupungin kasvattina on tietenkin nostettava esiin raideliikenteeseen panostaminen. Tätä me Kanta-Hämeessä kannatamme lämpimästi, erityisesti pääradan osalta, joka palvelee koko Suomea sekä myös Eurooppaa. 

Pääradan parantamisen eri vaiheisiin odotamme saavamme myös EU:n kautta rahoitusta. Viime viikolla myös VM:n julkaisema selvitys tukee myös näkemystä siitä, että ympäristön kannalta kestävää on pyrkiä parantamaan jo olemassa olevia yhteyksiä, niin taloudellisesti kuin ympäristön näkökulmasta. 

Suomi on pitkien välimatkojen maa ja valtaosa tavaroista liikkuu myös tulevaisuudessa kumipyörillä ja tästä syystä myös raskas liikenne vaatii ekologisia energiaratkaisuja ja myös toimivaa infraa fossiilittomaan liikenteeseen siirryttäessä.

Meillä Kanta-Hämeessä on More, yritysalue, joka vastataa tulevaisuuden yritysalueen haasteisiin tukemalla ekologisia energiaratkaisuja.

Alueen suunnittelussa varaudutaan vahvasti tulevaisuuden raskaan liikenteen vähäpäästöisten ja päästöttömien käyttövoimamuotojen (mm. biokaasu, sähkö, vety) infrastruktuurin rakentamiseen fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden mukaisesti. HCT-alue palvelee myös erinomaisesti TEN-T-verkon kehittämistarpeita raskaan liikenteen osalta.

Sen lisäksi, että tavarat ja materiaalit liikkuvat, jatkossa niitä tulee hyödyntää paremmin kiertotalouden keinoin. Kestävät elämäntavat ja luonnonvarojen suojelu, kierrättäminen ja muovin käytön vähentäminen korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän. Kanta-Häme on jo pitkään ollut edelläkävijäalue bio- ja kiertotalouden alalla. Luonnonvarojen kestävään käyttöön on luotava kannustimia ja luonnonvarojen hyödyntäminen on saatava suunnitelmalliseksi siten, että siinä huomioidaan raaka-aineiden kierrättäminen.

Kuten vihreässä siirtymässä, myös digitaaliosaatio on valtava mahdollisuus. Sen vauhdittamiseksi perusasioiden tulee olla kunnossa. Digipalveluiden hyödyntäminen edellyttää toimivia tietoverkkoja kaikkialla. 

Teknologia, robotiikka ja automaatio, jotka hyödyntävät 5G:tä ja tulevaa 6G:tä tulevat yhä vahvemmin osaksi suomalaisten ja eurooppalaisten arkea ja toivottavasti myös vahvasi osaksi myös suomalaista osaamista ja me tarvitsemme edelläkävijyyttä 5G- teknologian käytännön hyödyntämisessä. Tähän meillä on mainiot edellytykset, vaikka globaali kilpailu on kova. 

Robotiikan ja automaatio tarjoaa mm. ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden ongelmaan. Me tarvitsemme korkeaa osaamista, mutta tämä muutos edellyttää kuitenkin meiltä kaikilta uusia taitoja ja ymmärrystä. Komissaari Urpilainen puhui pelisäännöistä ja jotta voimme luoda pelisääntöjä ja ymmärtämään näitä, tarvitaan me uudenlaisia kansalaistaitoja. Tämä on juuri syy siihen, miksi Riihimäellä on luotu robotiikan opetukseen malli, jossa robotiikkaa opetetaan lapsille ja nuorille. Tämä malli on toiminnassa ja valmis otettavissa käyttöön muuallakin. Tämän osaamisen vahvistamisessa on kyse Suomen ja koko Euroopan kilpailukyvystä.

Lopuksi muutama oma ajatus, joissa palaan siihen mistä lähdin liikkeelle. On hienoa, että meillä on Euroopan unioni, joka voi strategisella tasolla ohjata näitä kehityskulkuja Euroopan tasolla. Jos kokonaisuutta ei hallita, saatetaan hyvää tarkoittavilla toimilla mennä ojasta allikkoon. Esimerkiksi It-alan sähköenergian kulutus on arvioitu olevan nyt kaikesta sähkönkulutuksesta 5-9%. On ennustettu, että se kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli 20 prosenttiin. Joidenkin alan asiantuntijoiden mukaan esim. tapa, jolla sovelluksia tällä hetkellä tehdään ei ole kestävää ympäristön ja energian kulutuksen kannalta. 

Tarvitaan siis parempaa kokonaisuuksien hallintaa, jotta emme mene ojasta allikkoon. Näistä syistä Eurooppa tarvitsee myös johtajuutta ja meidän kaikkien on oltava valmiita käymään keskustelua EU:n roolista, koska näin pystymme strategisesti paremmin myös johtamaan näitä kokonaisuuksia ja mielestäni se on sitä lisäarvoa, jota EU meille tuo.”