Dosentti Janne Kurki kirjoitti 30.7.2014 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla oivallisesti palvelujärjestelmän hajanaisuudesta lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.

Kurjella on unelma. Hän haluaisi kaikki lapsiperheille tarkoitetut palvelut yhteen. Kurki näkisi järkevänä, että palvelut tuottava organisaatio koostuisi sosiaali- ja terveydenhuollon eriosaajista, jotka muodostaisivat työryhmän.

Sote-sektorilla on jo pitkään puhuttu moniammatillisesta ja kokonaisvaltaisesta työotteesta, joka ei jostain syystä tämä ei toimi niin hyvin kun se voisi toimia. Yhä edelleen moni oman ammattiryhmänsä edustaja kartoittaa asiakkaan tilanteen yksin, kun sen voisi tehdä tiimeissä. Vältyttäisiin esimerkiksi siltä, ettei asiakas joutuu kertomaan oman tilanteensa yhä uudelleen ja uudelleen. Ja siltä, että pahimmassa tapauksessa asiakas on ajautunut väärään palveluun josta hänet ohjataan taas eteenpäin.

Koen omassakin työssäni palvelujärjestelmämme turhauttavaksi. En kerrassaan voi käsittää miten on onnistuttu luomaan niin monimutkainen systeemi, että asiakaslähtöinen näkökulma on vaarassa jäädä pimentoon, koska työntekijänkin on sitä vaikea hahmottaa.

Tiedän, että sieltä kuuluisalta ruohonjuuritasolta löytyisi paljon toimivia ideoita palvelujärjestelmän kehittämiseksi, sillä työntekijät kohtaavat päivittäin organisaatioiden päällekkäisyyttä. Toki he pyrkivät tekemään yhteistyötä keinotekoisten organisaatiorajojen yli asiakkaan parhaaksi aina kuin mahdollista.

Tuleva sote-uudistus on askel parempaan suuntaan, mutta lisäaskelia toimivampaan järjestelmään tulee vielä ottaa monia. Myös kuntien on oltava rohkeita ja kehitettävä palveluitaan itse muualta annettujen ohjeiden sijaan. Onneksi kotikaupungissani Riihimäellä on tässä otettu jo ensiaskelia.