Kirjoitimme yhdessä aluevaltuutettu Tapani Hellsténin kanssa mielipidekirjoituksen. Kirjoitus on julkaistu mm. 18.2.2025 Hämeen Sanomissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty merkittäviä muutoksia ensimmäisten vuosien aikana. Samaan aikaan, kun on yhdistetty lukuisia organisaatioita yhdeksi alueeksi, on kehitetty ja otettu käyttöön uusia palveluita. Päättäjien on hahmotettava koko alueen palvelukokonaisuus, jotta jokaisella Kanta-Hämeen asukkaalla on taattu pääsy laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin palveluihin.

Viime vuosina on kehitetty uusia palveluita, kuten digitaaliset ja liikkuvat palvelut sekä moniammatilliset toimintamallit, jotka tehostavat ennaltaehkäisyä ja helpottavat palveluiden saantia. Esimerkiksi Arjen kesyttämö tarjoaa tukea lapsiperheiden arkeen, ja Gerbiili tuo kotisairaalan palvelut liikkuvana yksikkönä asiakkaiden luo. Samalla tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja moniammatillista työtä, jolloin asukkaat saavat tarvitsemansa avun ns. yhden luukun periaatteella. 

Omaishoito ja perhehoito on ollut näkyvästi esillä lehdissä. Nämä hoitomuodot ovat tärkeä osa ikääntyvien ihmisten palveluja. On kuitenkin muistettava tarkastella ikäihmisten palveluja myös kokonaisuutena ja pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat mahdollisimman monelle kotona asumisen. Kotiin vietävien palveluiden osalta palveluiden toteuttamisessa on vielä paljon alueellisia eroja ja onkin tärkeää saada eri tiimien parhaat käytännöt toimimaan koko alueella.

Terveyspalveluiden saatavuus on parantunut merkittävästi, mikä osoittaa, että tehdyt päätökset ovat olleet oikeita. Hyvinvointialueen alusta lähtien lääkäreiden määrä on kasvanut 40:llä, ja hoitoon pääsy on nopeutunut. 14 päivän hoitotakuun tavoittelu on osaltaan vahvistanut tätä kehitystä.

Henkilöstön saatavuus on parantunut, joka on myös mahdollistanut kalliiden ostopalveluiden vähentämisen ja näin myös saavutettu huomattavia säästöjä. Talouden suuntaa on saatu kestävälle tielle, mutta pitkän aikavälin kehittäminen vaatii liikkumavaraa. Maan hallituksen olisi kuunneltava hyvinvointialueiden toiveita alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulun joustamisesta.

Palveluiden kehittäminen kokonaisuutena sekä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin panostaminen varmistavat, että jokainen alueen asukas saa tarvitsemansa avun ajoissa ja laadukkaasti. Tämä on inhimillistä sekä talouden kannalta kestävä kehityssuunta. 

Tapani Hellstén aluehallituksen jäsen

Hämeenlinna

Miia Nahkuri Integraatiovaliokunnan puheenjohtaja

Riihimäki